Vanha mies ja punalippu parvekkeella

Alkukesästä valvoin pojantyttäreni päiväunta. Hän on ollut aina hyvä nukkumaan päiväunia, mutta huolestuin kahden ja puolen tunnin jälkeen. Menin istumaan punaiseen nojatuoliini, joka oli retkisängyn vieressä, jotta kuulisin varmasti hänen hengityksensä. Ilmeisesti leikit isoisän kanssa ovat uuvuttavia, koska hän nukkui melkein neljä tuntia.

Kävin iPadistani läpi sähköpostia. Koska olen hoitanut vanhojen sukulaisteni ja kuolinpesien asioita, olen näissä tehtävissä vienyt huonekaluja ja tauluja huutokauppakamareihin. Minulle tulee siksi säännöllisesti sähköpostia Bukowskilta. Nyt tuolissa istuessani päätin perehtyä kokonaan netissä  käytävään taiteen, designin ja antiikin huutokauppaan.

Melko pian havaitsin Bukowskis Marketin ruotsalaisessa tarjonnassa kauniin värilitografian Tukholman Vanhasta kaupungista, jossa näkyi lyhytaikainen lapsuudenkotini Kornhamstorget 49. Isäni ollessa Tukholman suomalaisen seurakunnan pappina asuimme siellä kuvanveistäjä Christian Bergin asunnossa vuokralaisina. Litografian lähtöhinta oli kohtuullinen, joten tein nettitarjouksen. Minulla ei ollut tähän ostoseikkailuun vaimoni lupaa, mutta oletin voivani tehdä omalla päätökselläni satasen hankinnan.

Nettihuutokaupan kuuma vaihe - viimeiset viisi minuuttia - alkoi kun jo olimme siirtyneet pojantyttären talon hiekkalaatikolle. Yritin kilpailla taulusta iPadillani, mutta rohkeuteni itsenäiseen investointiin päättyi sadanviidenkympin kohdalla. Onnellinen voittaja sai taulun vitosen minun tarjoustani korkeammalla hinnalla, mikä tietysti harmitti suunnattomasti. Vaikka olen ollut aina intohimoton pelimies, tajusin että nettihuutokauppa on sangen koukuttavaa.

Harmistuksessani ryhdyin tutustumaan taulun tekijään. Googlaamalla selvisi, että Svenolof Ehrén (1927-2004) oli ruotsalainen rauhan- ja työväenliikkeen veteraani. Hän oli 1950-luvulla liittynyt kommunistiseen puolueeseen ja pysyi kuolemaansa asti sen perillisen, Vänsterpartietin, jäsenenä. Hän oli taidemaalari ja graafikko, joka oli suunnitellut erityisen paljon kirjankansia, postimerkkejä ja julisteita. Viimeiset vuotensa Svenolof asui Slussenin vieressä taiteilija-asunnossa, jossa häntä ennen oli asunut Evert Taube.

Tukholman nuoremman polven vasemmistolaiset olivat oppineet tuntemaan Svenolofin, vaikka eivät välttämättä tienneet hänen nimeään. Vanhana ja sairaana Svenolof ei vappupäivisin enää päässyt marssille, mutta hän laittautui aina parvekkeelle punalipun kanssa tervehtimään marssikulkuetta. Vasemmistonuoret muistavat Södermalmstorgetin vanhan miehen, joka kannusti parvekkeelta uusia sukupolvia.

Nykyään firmoilla mutta myös tauluilla pitää olla tarina. Tämä taustatarina oli niin hyvä, että koko kesän metsästin ruotsalaisista nettihuutokaupoista värilitografiaa vanhasta kotitalostani. Kiitos huutokauppojen oivien hakutoimintojen onnistuin hankkimaan Ehrénin työn Kornhamstorgetista. Maksoin siitä tietysti enemmän kuin ensimmäisen nettihuutokauppani voittaja.