Kruunuvuorenrannassa suuri osa parkkipaikoista on pyöreissä pysäköintitaloissa.
Kun olimme tehneet sopimuksen asunnon ostamisesta Kruunuvuorenrannassa, riitti vielä jännitettävää: saammeko paikan autollemme Kruunuparkki 5:stä? Hyvä autopaikka on minulle tärkeä, koska osa elämäntehtävääni on ollut kautta vuosikymmenien nuorison kuljettaminen liikuntaharrastuksiin, joihin on mahdotonta selviytyä julkisilla. Lisäksi olen tukenut pienyrittäjäpoikani firmaa kuljetuksin, koska kuljetuksiin ei ole helppoa rekrytoida luotettavaa, hyvää ja kokenutta henkilökuntaa.
Taloyhtiömme asukkaille järjestettiin autopaikka-arvonta, jonka tulos ratkesi vasta vähän ennen muuttoa. Paikkoja oli varsin kohtuullisesti, eikä kaikkia asuntoja myyty välittömästi, joten mahdollisuudet olivat hyvät. Loppuun asti jännitti, mutta saimme toivomamme paikan.
Kruunuvuorenrannassa on kaikkiaan viisi pyöreää parkkitaloa, jotka ovat erivärisiä. Lisäksi joidenkin talojen alle rakennetaan taloyhtiöiden omia parkkihalleja. Meidän parkkitalomme yhteydessä on myös asukas- ja harrastustiloja.
Pidän parkkitaloista ja -halleista kahdesta syystä. Ensinnäkin autot viihtyvät niissä hyvin, eikä autoja tarvitse kaivaa esiin lumesta talvipakkasella. Toiseksi näen vain ihmisten menevän ja tulevan parkkihallin ovesta johonkin kerroksista, eikä minun tarvitse muodostaa päähäni karttaa kaikkien naapureiden autokannasta. Kenellekään ei tarvitse olla kateellinen, eikä ketään tarvitse säälitellä ikälopusta menopelistä. Kruunuparkki 5:ssä on vakiopaikat, joten tiedän epäilemättä naapuripaikkojen autojen omistajat, mutta en juuri muita.
Asuimme neljätoista vuotta Hertoniemenrannassa, jossa taloyhtiömme parkkipaikat olivat ulkona lähellä taloamme. Tällöin oli itsestään selvää, että osasin yhdistää jokaisen auton johonkin talomme asukkaaseen. Itse asiassa kykenisin vieläkin luettelemaan rappumme asukkaiden automerkit ja -mallit. Kuinka paljon turhaa aikaa olen käyttänyt persoonan ja autovalinnan syiden pohtimiseen. Autokiinnostus näyttää olevan yleistä. Kun vaihdoin asumisemme aikana kaksi kertaa autoa, sain molemmille kerroilla rappumme asukkailta onnitteluja uudesta autosta, melkein kuin olisin tuonut pihapiiriin uuden lapsenlapsen leikkimään.
Myönnän, että minulla on traumaattinen suhde naapureiden autoihin. Lapsuuden vauraassa Munkkiniemessä näin liian usein ja liian paljon hienoja autoja. Rappumme yläkerran kauppaneuvoksen perheellä oli iso Mersu, naapuritalossamme asui Vehon johtaja ja pihalla pyöri aina uusia Mersun malleja ja lisäksi hyvän kansakoulukaverini isällä oli näyttävä amerikanrauta. Ja meillä ei ollut autoa ollenkaan.
Vaimoni on väliin kertonut minulle, että Jaguar tai Tesla ovat tyylikkäitä autoja. En ole ollut kuulevinani, sillä tiedän että minut on tarkoitettu käytännöllisten ja tavanomaisten autojen rattiin. Sellaiset autot ovat riittäviä ja sopivia nuorison ja yksinyrittäjän kuljetuksiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti