Olen käyttänyt kalenteria oppikoulun kuudennesta luokasta lähtien, sillä silloin minulla alkoivat kiireet ja kokoukset. Pyörin Teiniliiton aktiivina seminaareissa ja olin Helsingin teiniyhdistyksen hallituksen jäsen, mutta eniten aikaa vei Helsingin teininuorison elokuvakerhon puheenjohtajuus. Olin epäilemättä hieman tärkeä kun minulla oli niin paljon kalenteriin merkittyjä sovittuja tapaamisia. Opin varhain, että kalenterimerkinnät on syytä tehdä lyijykynällä, sillä muutoksia tulee väistämättä.
Taskukalenterin pitämisestä tuli tapa, josta en ole osannut luopua. Elämänmenoon liittyviä kommentteja en ole kalenteriin kirjoittanut, en myöskään näkemiäni elokuvia tai lukemiani kirjoja, vain suoranaiset menot. Tästä muodostaa poikkeuksen vain lyhyt poikamiesaika Sörnäisten yksiössä 1970-luvun alussa. Silloin merkitsin kalenteriin ravintoloissa ottamiani pikkuvippejä, jotka sitten kirjasin vihkoon kotona. Kun oluenjuonti kiihtyi ja taistelevan opiskelijaliikkeen kokousten jälkeen istuin yhä useammin Kaivopihan etu- tai takahuoneessa, aloin tehdä merkintöjä kalenteriin. Ensin merkitsin juodut oluet, mutta kun niitä tuli sietämättömän paljon, ryhdyin käyttämään koodeja kotiintulon ajasta ja omasta reippaudesta. Muutamassa viikossa lopetin kirjanpidon, koska se näytti liian ikävältä.
Kalenterit ovat oivia dokumentteja menneiltä vuosilta. Olen usein joutunut katsomaan vanhoja muistikirjojani palauttaakseni mieleen jonkun tapahtuman ajallisen kulun tai kokonaisen asian, joka on huuhtoutunut tykkänään mielestäni.
Kalentereiden kautta voi myös palata hyvin kauas menneisyyteen. Seuloessani äitini suvun arkistoa törmäsin hänen isoisänsä mielenkiintoiseen pöytäalmanakkaan vuodelta 1918, johon hän on myös kirjoittanut havaintoja eri päivinä. Esimerkkinä 11.4.:"Koko Wenäjän urhoollinen laivasto ulos merelle. Ryssä piti sanansa ensi kerran. Hydroplaani heittää julistuksia, että piru perii ne, jotka vahingoittavat lainkuuliaisia kansalaisia. Minun taskuni tarkastettiin Observ. vuorella. Valkeat Humalistossa." Kuitenkin useina päivinä on vain maininta saunasta, valmistusvaliokunnan kokouksesta tai perheenjäsenten matkasta.
Virkaurani loppuvaiheessa ministeriössä siirryttiin käyttämään sähköistä kalenteria. Otin sen kuuliaisena virkamiehenä käyttöön, mutta todellinen elämäni järjestyksenpitäjä oli ja on oikeassa povitaskussani kulkeva Dato. Tapaamisten lisäksi näen kalenteristani nimi-, liputus- ja pyhäpäivät (viimeksi mainitut myös eri maissa), voin katsella karttoja ja välimatkataulukkoa sekä laatia vuosisuunnitelman. Totta kai sinikantisen kovan ytimen muodostavat lyijykynällä tehdyt tapahtuma- ja tapaamismerkinnät.
Sekä minä ja vaimoni käytämme manuaalisia kalentereita. Näin joudumme pitämään olohuoneen nojatuoleissa vähintään kaksi kertaa viikossa kalenteripalavereita. Ymmärrän toki, että olisi paljon kätevämpää jos siirtyisimme sähköisiin kalentereihin. Voisin makuuhuoneen työpöydän läppäriltä ehdottaa hänelle ja hänen sähköiselle kalenterilleen kävelyä Herttoniemen kartanon puistossa, jos sattuisin löytämään sopivan ajallisen aukon sähköisistä kalentereistamme.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti